int032 | Lauri Hyvärinen | Cut Contexts

 
Lauri Hyvärinen
Cut Contexts

Narrow Aperture / Gyral Drifts / Unurned / Miasmic Sublimation / Twig Mesh
(35:00)

int032
CD, digisleeve, insert / Edition of 200
23 November 2021


Заказать диск / Order CD
 
 
Финский гитарист Лаури Хюваринен знаком нашим слушателям по участию в Horst Quartet, альбом "Edged Timbre" лейбл Intonema издал в 2017-м году. Работа над сольным альбомом Cut Contexts велась в 2020-2021 годах, когда у музыкантов неожиданно появилось много времени для студийной работы. Это сподвигло Хюваринена отслушать и отобрать записи предыдущих лет и на их основе создать 5 пьес по 7 минут каждая. Получился непредсказуемый и разнообразный альбом, в котором преднамеренные инструментальные импульсы сосуществуют со случайно возникающими звуками окружающей среды, одновременно и подчиняясь воле композитора, и направляя его мысль. С одной стороны, это коллажная техника, за счёт чего в музыке присутствуют неожиданные повороты. С другой, крайне сосредоточенная игра на гитаре в минималистичной манере. С третьй, полевые записи, настраивающие на внимательное слушание. 
 
Finnish guitarist Lauri Hyvärinen is known to our listeners for his participation in Horst Quartet's Edged Timbre released by Intonema in 2017. His work on the solo album Cut Contexts was carried out in 2020-2021, when musicians suddenly had a lot of time for studio work. This prompted Hyvärinen to listen and select the recordings of previous years and, on their basis, create 5 pieces, each one clocking in at 7 minutes. The result is an unpredictable and varied album, in which deliberate instrumental impulses coexist with coincidentally occurring environmental sounds, at the same time obeying the will of the composer and directing his thought. On one hand, this is a collage technique, due to which there are unexpected twists in the music. On the other hand, this is extremely focused guitar playing in a minimalistic manner. On the third hand, these are field recordings, attuning to attentive listening.

Lauri Hyvärinen: acoustic & electric guitar, objects, floor, recording

Рецензии / Reviews: 
"Meanwhile, Intonema have released a solo album by Finnish guitarist Lauri Hyvärinen. Cut Contexts crops selections of the guitarist’s practice over the past two years of Covid retreat, presenting a set of five scenes of aural portraiture. Guitar playing is heard as a work in progress and as an activity in place, a given situation subject to transformation. While the guitar
here might focus on technique, the emphasis is shifted by the locating presence of environmental sounds and by relocating device of setting each piece into a seven-minute window of time, framed by silence as needed. It creates a kind of cubist presentation, in which the often cosy domesticity of the subject matter is skewed by an oblique depiction in strictly formal terms. The method neatly excises the potential self- indulgence of the diary format that lurks beneath other pandemic documentaries. Why are there not seven pieces? Probably because that would be too many."
(Ben Harper, Boring Like A Drill)
 
"Finnish guitarist Lauri Hyvärinen has been exploring sounds in the fields of electroacoustic, electronic and experimental music since 2008, where improvisation is an important part of his proposal. He plays acoustic and electric guitar, objects, floor and works with field recordings.
He frequently collaborates with other musicians such as Russian sound artist Ilia Belorukov who runs the Intonema label.
“Cut Contexts” consists of five tracks of seven minutes each with a minimalist character in which Hyvärinen improvises with various clanging objects, wood and other materials, leaving some guitar strings in suspense. Also bird songs, dog’s barks and voices are part of the environment, as well as drones and microscopic sounds that are barely perceptible as in “Unurned”, while the strumming on the strings slips hesitantly in “Twig Mesh” putting the guitar as the protagonist.
This album reveals a sustained silence in which resonances and timbres stand out that sparkle in the midst of an disquieting atmosphere."
(Guillermo Escudero, loop.cl)
 
"Lauri Hyvärinen ei luo musiikkia sanan perinteisessä merkityksessä, mutta toisaalta hän ei myöskään asetu sen valtaisan piirin ulkopuolelle. Ei ainakaan täysin. Hyvärinen on tuttu jo Ilia Belorukovin kanssa tekemästään yhteistyöstä, jonka hedelmistä olen onnekseni saanut nauttia jo pariinkin otteeseen. Solona Hyvärinen ei mene läheskään yhtä syvälle noisen valleihin, vaikka säröä tältäkin levyltä toki löytyy.

Lapseni kysyivät minulta vuoden ensimmäisinä päivinä pariinkin otteeseen: ”Isä, mitä sinä oikein kuuntelet? ”Ei tämä ainakaan musiikkia ole”, lisäsi vanhin muutamaankin otteeseen. Yritin kertoa heille, että toisinaan musiikki kuulostaa vähemmän musiikilta ja tuolloin voidaan puhua äänitaiteesta. Silloin, jos vain mahdollista, kannattaa asettua aloilleen, sulkea silmänsä ja antaa äänten viedä eri paikkoihin. Äänet voivat näet toimia avaimina, eräänlaisina matkalippuina ja turistioppaina, jotka voivat yllättää hauskastikin ja saatella sinut jonnekin, jonne olet tietämättäsi aina halunnut.

Saatesanani eivät auttaneet juurikaan, sillä äänet veivät kuulemma vain orkesterin harjoituksiin tai jollekin metallityöpajalle, jossa tehtiin laiskasti töitä. Vääriä tulkintojahan ei tietysti olekaan ja nämä vuosina 2017–2020 ympäri maailmaa kerätyt sirpaleet, joista Hyvärinen on koonnut viidennen soolojulkaisunsa, ovat kieltämättä kokeellisia. Arvelisin suurimman osan äänistä syntyneen jonkinlaisista syntetisaattoreista ja/tai kenttä-äänitysten muokkauksista. Äänitaidettahan tämä on, mutta ei aivan suorinta sellaista.

Albumin kaikki viisi raitaa kestävät sekunnilleen seitsemän minuuttia. Vain ankkuriksi sijoitettu Twig Mesh leikittelee äänekkäämmän noisen kanssa, tosin nytkin meteli on melko asettunutta. Hiljaisuus ja rauhallisuus ovatkin teosta tarkemmin ja syvemmin määritteleviä tekijöitä, jotka jalostuvat mielestäni etenkin Unurned ja Miasmic Sublimation -raidoilla. Nuo harmonisiksikin luettavat 14 minuuttia nostavat albumin keskivaiheet ja jälkimmäisen puoliskon tasoa huomattavasti ja luovat lohdullisen lämpimiä mielikuvia – ainakin allekirjoittaneen mielen valkokankaille."
(Mika Roth, Desibeli.net)
 
"There are also dynamics in order with the Hyvärinen release, but he keeps it within a somewhat restricted area. Five pieces of music can be found on this release, all clocking in at precisely seven minutes. Hyvärinen plays acoustic and electric guitar, objects, floor and recording. I am not entirely sure how 'floor' works here, but maybe Hyvärinen scraps his guitar over the surface while amplifying the instrument simultaneously. In each of these five pieces, Hyvärinen explores a distinct possibility of his instrument(s). In 'Narrow Aperture', the opening piece here, he uses a bow across the strings of an acoustic one, carefully and minimal, yet with great effect. In other pieces, things revolve more around using objects ('Gyral Drifts'), or some other treatments of strings ('Twig Mesh'). Then there are two more pieces, which made me scratch my head even harder, clueless as I was about the proceedings. In 'Unured' there are some water sounds, a bottle crack, and slowly it seems as if the kettle is boiling. Is there a guitar in there? I have no idea. There might be a guitar in 'Miasmic Sublimation', but throughout this is a tranquil piece of music (most likely the softest), droning awhile against a heavily amplified background. Fascinating material. One could say that Hyvärinen has no idea what he wants, but I argue that he has quite a few tricks up his sleeve and wants us to be a witness of that. Delicately strange music, this is."
(Frans De Waard, Vital Weekly)
 
"Lauri Hyvärinen arranges five 7’ collages for acoustic and electric guitars, objects, floor, and recording on Cut Contexts.

There’s some cross-pollination of approaches but each track focuses on a set of guitar techniques: the wavering whine of a bowed string or their deep tanpura together effusing beatings; some preparation between spring and roulette pill sounding the resonating body and a harmonic plucking; rubbed resonating body and other anonymous frictional movements and picked strings at the edge of audibility; a low sonorous tone allowed to ring out in long decay amidst amplifier hum; a small squall of droning strings fluttering into an orchestra of arpeggios. The rate of play is slow enough to make time feel slow and this sense is only amplified by the significant silences separating soundings. But as the record progresses environmental sounds desublimate from the silence, birdsong, cock crow, performed floor, water, steps up stairs, traffic, dogs, voices and replace it in the structure. An inviting way to illuminate the depths of silence through the classic combination of soft soundings and contingent sounds. And through this diachronic unfolding of silence and sounding it conveys with clarity the sea change that combination can have on listening. But it seems always aware that these sounds are not necessarily of a related time and reflects that in the structure too. The record ends with the first sound heard, making something recognized as linear circular; further, each track being the same duration might encourage that they’re overlaid and folded again upon each other. "
(Keith Prosk, Harmonic Series

"Der Gitarrist LAURI HYVÄRINEN, mit dem Horst Quartet bereits intonema-einschlägig, nutzte den Shutdown für Cut Contexts (int032). 5 x 7 Min. solo, Sounds & Silence, die Töne, helle und dunkle und zwielichtig dröhnende, wie mit Bogen gestrichen. Polternd abgesetzt von schwirrend angeschlagenem oder gepicktem Saitenklang einer Akus- tischen, umgeben von Vogelstimmen. Drittens mit kramenden Geräuschen und diffusem Outdoorambiente, Verkehr, vielleicht ein Schiff, crescendierender Noise, Geplätscher und Gezwitscher. Bei 'Miasmic Sublimation' dann ein statisches Sirren, ein Piepsen, Hundegebell, dazu sporadisch geplonkte Töne, die vor die zunehmend unruhige Low- Fidelity draußen eine Gardine zupfen, , , und das letzte Wort behalten. Zuletzt bei 'Twig Mesh' reibt der Finne mit sägenen, schleifenden Strichen aus wieder dröhnenden Draht- klängen einen polyphonen Dröhndom. Als nach unten geöffnete Parabel. Mit hell schim- merndem Postludium, das das Ganze wieder auf Anfang dreht."
(Rigo Dittmann, Bad Alchemy)
 
"Oto kolejny post-pandemiczny skutek nadmiaru czasu! Lauri Hyvärinen wnikliwie przeanalizował szereg swoich dźwiękowych rejestracji z ostatnich lat, po czym podał je żmudnej obróbce, formując w pięć epizodów, z których każdy trwa równo 7 minut! W całość tchnął nieco konceptualnego zgryzu dramaturgicznego, lepiąc foniczne frazy z plastrami ciszy. Kolażowa technika, minimalistyczne podejście, ale i ogrom materiału, który kusi, by go kreatywnie wykorzystać. Muzyka do uważnego odsłuchu słuchawkowego stworzona dzięki użyciu gitary elektrycznej i akustycznej, tajemniczych obiektów, a także nagrań terenowych.

Efekty pracy fińskiego artysty w pierwszej meta kompozycji, to fragmenty ciszy, które oddzielają niemal pojedyncze frazy dźwiękowe. Raz jest to sygnał eklektyczny z nieznanego źródła, innym razem coś, co przypomina dźwięki instrumentu dętego. Leniwa zabawa w fake sounds! Druga narracja zbliża nas do świata żywych. Definitywnie słyszymy dźwięki strun, za które ktoś szarpie, które drgają i dygoczą ze strachu. Między strunami coś pulsuje, być może coś metalowego. Zaraz potem gitarowe flażolety i inne preparacje, pomiędzy które niepostrzeżenie wślizgują się tajemnicze dźwięki otoczenia – kroki, uderzenia, świergot ptaków. Trzecia opowieść koncentruje się na szumach. Pomruki syntetycznej nieokreśloności łączą się w delikatny dron, który staje na drodze każdego przechodnia. Czasami przypomina szelest strun, innym razem zdaje się być oddechem pustej ulicy. Przez moment dron (być może ulepiony wyłącznie z nagrań terenowych) piętrzy się do poziomu czerstwego hałasu. Potem umiera, jak to dron.

Na początku czwartej części mamy wrażenie, iż tuż obok nas pracuje agregat prądotwórczy. Słyszymy też zdecydowanie echo miasta. Dźwięki znów lepią się do siebie, zaczynają pulsować, a od czasu do czasu całość narracji ubarwiają frazy, które najprawdopodobniej pochodzą z gitarowych strun. Finałowa kompozycja wiele rekompensuje! Słyszymy smyczek, który cedzi dźwięki w mrocznej ciszy. Całość czysto brzmiących fraz płynie szerokim korytem echa. Kolejne warstwy nakładają się na siebie, tworząc nieoczekiwanie urokliwy pasaż dark chamber. Definitywnie najlepszy fragment nagrania urywa się przed końcem szóstej minuty. Następujący potem duży ochłap ciszy cedzi z siebie sygnał elektryczny, który słyszeliśmy na samym początku nagrania."
(Andrzej Nowak, Spontaneous Music Tribune)
 
"Третье явление финского авангардного гитариста Лаури Хювяринена нашим читателям. Если ранее он представал в дуэтах (с Лео Дюпле, Radioda, 2017 и с Ильей Белоруковым, Inverted Canvas, 2021), то на сей раз это сольный альбом. Cut Contexts относится к альбомам, которые я для себя называю ковидными – в том плане, что именно пандемия вызвала их появление. Вынужденный простой, отсутствие концертных выступлений в период локдаунов, многих музыкантов подвиг на интенсификацию работы над проектами, которые можно осуществлять в виртуальном пространстве, в одиночку или с партнерами.

В случае Лаури дело свелось к методичному и кропотливому прослушиванию домашних архивов со старыми записями разных лет. Хювяринен проводил эту работу в 2020-2021 годах и на основе отобранного материала создал пять пьес, каждая из которых звучит ровно семь минут. Так родился тридцатипятиминутный альбом Cut Contexts, изданный петербургским лейблом Ильи Белорукова Intonema Records.

Каждая из композиций Хювяринена – это путешествие с непредсказуемым маршрутом и лишь время движения строго детерминировано. Похоже, конечная точка пути, по которому ведет вас Лаури, не имеет особого значения. Зато он заставляет вас (я не случайно употребил этот термин: без напряженной работы слушателя путешествие не получится) пристально следить за разнообразными «придорожными» деталями, будь то неясный шорох или инструментальный всплеск. У движения нет определенного темпоритма, динамика минимальна, порой, кажется, и движения-то нет, но это лишь искусная иллюзия, а порой (как в Gyral Drifts) начало путешествия выглядит довольно бурным. Тотальная непредсказуемость – это, похоже, кредо Лаури Хювяринена, которому он не изменяет и в этой работе. Кстати, ее издание стало одним из последних релизов Intonema в уходящем году, году юбилейном для Белорукова и его детища: лейбл отмечает в 2021 году свое десятилетие. Что ж, и Intonema верна своим принципам: экспериментальная и авангардная музыка – это фирменный стиль питерского лейбла. "
(Леонид Аускерн, Джаз-Квадрат)
 
”Muinaisjäännöksiä ympäröivässä maassa on paljon arkeologeille tärkeää tietoa eli esineen konteksti. Kun maahan kajotaan, kaikki siinä oleva alkuperäinen ja saatavissa oleva tieto tuhoutuu, jos ei osata toimia oikein. Tämän vuoksi on syytä jättää tutkiminen arkeologeille, joilla on tarkat tieteelliset tutkimusmetodit. Maan kaivaminen tuhoaa myös mahdollisuudet ottaa näytteitä ja tehdä erilaisia analyysitutkimuksia, joiden avulla voidaan mahdollisesti selvittää asioita, jotka eivät pelkän esineen kautta tule ilmi. Kun esineet on saatu talteen turvallisesti, on myös parhaat mahdollisuudet konservoida ja säilyttää ne jatkossa. Turvallisin ratkaisu on aina jättää esine paikoilleen.” -Museovirasto

Museoviraston ehdotus muiston tai kuten tässä aidon tallenteen kohtelusta on otettu vakavasti Lauri Hyvärisen äskettäin pietarilaisen Intoneman kautta julkaistun viidennen soololevyn Cut Contexts -levyllä. Viisi kappaletta koostuvat äänten ”muinaisjäännöksistä”; vuosien 2017-2020 aikana ympäri maailmaa kerätyistä sirpaleista: leikkauksista konteksteihin, paikkasidonnaisista improvisaatioista ja ympäristön äänistä.

Viimeisen vuoden aikana Hyvärisen konservoinnissa ja luovissa käsissä sirpaleista on muotoutunut sävellyksiä, joissa alkuperäisistä konteksteistaan kaivetut artefaktit on pyritty säilyttämään mahdollisimman koskemattomina – ja toisinaan niistä onkin säilynyt vain fragmentteja. Teos rakentuu hiljalleen kuin tomun alta paljastuva jäännös, joka kasvaa loppua kohden paljon kuulijaansa suuremmaksi. Sitä kuuntelee aluksi kuin oikeasti hauraan jäännöksen äärellä, kunnioittaen ja varoen ettei riko mitään – ja lopuksi täysin ajasta ja paikasta kadonneena ja itsensä unohtaneena kokonaisuuden kauneuden suuruuden äärellä.

Cut Contexts alkaa hiljaisuudella, puhtaalla hiljaisuudella. Odotuksella. Sitten, hyvin hiljalleen, kuin osin ajan tuhoamista luista tai kokonaisuudesta, Hyvärisen äärettömän herkkä ja hellä sivellin puhdistaa tomua ja hienoa hiekkaa päältä, ja äänen puhtaus pääsee osa osalta, vahvistuvin fragmentein, täyteläisen hiljaisuuden jaksottamana esiin.

Kaivaukset paisuvat muuttuen oveksi toiseen aikaan ja paikkaan, Egyptin tai Perun hiekka-aavikon, astronomisen tarkkojen rakennusten, mystisen kuolemanlaakson ja ikuisen, ajattoman läsnäolon olemattoman ohuen ajan kalvon toiselle puolen, yli kirkkaisiin tähtitaivaisiin, kuvitteellisin sfääreihin tai jonnekin vielä kauemmas, sanojen, materian ja ajan tuolle puolen.

Sitten kuvitteellinen ”muisto” johon olemme päässeet mukaan, toinen ulottuvuus, avaruuskonteksti ottaa konkreettista muotoa. Jostain kantautuu jatkuva kolina, puulaatikoitako, potkiminen ja muutos, muuttoko, aamuun heräävä ranskalainen kukkaniitty kukko, ihmissuhdeko, kokeilua, vielä


Ulottuvuus eli dimensio on topologista avaruutta kuvaava matemaattinen käsite, joka voidaan määritellä usealla eri tavalla. Hyvin epäsäännöllisillekin metrisille avaruuksille voidaan määrittää Hausdorffin dimensio.
Siinä avaruus peitetään avoimilla palloilla ja tarkastellaan, kuinka nopeasti pallojen määrää on kasvatettava, jotta niiden säteen puolittuessa ne edelleen peittävät tutkittavan avaruuden.
Ihmisen tunteman neljän ulottuvuuden (leveys, pituus, syvyys, aika) lisäksi pohditaan muiden ulottuvuuksien olemassaoloa.

Suhteellisuusteoriassa aika-avaruutta voidaan kuvata valokartiolla, jossa origon alapuolella on menneisyys, yläpuolella tulevaisuus ja origossa nykyisyys. Menneen valokartion ulkopuoliset tapahtumat eivät ole voineet vaikuttaa origon tapahtumaan, eikä origon tapahtuma voi vaikuttaa tulevan valokartion ulkopuolisiin tapahtumiin, sillä tämä vaatisi informaation etenemistä valoa nopeammin. Ajan ja avaruuden filosofian historia on kuitenkin vain osin fysiikkaa.

Full Definition of context

1: the parts of a discourse that surround a word or passage and can throw light on its meaning
2: the interrelated conditions in which something exists or occurs : Environment, setting, [// the historical context of the war]
Odotukset rikkova kokeellisuus ja menetelmän hypnoottisuus irrottavatkin kuulijan, arjen ja käsittämämme nykyhetken ja todellisuuden kontekstista. Ollaan mukana muistossa ja tarinassa, mutta itse luodaan sitä. Kuullaan ja tämä tapahtuu yksin, mutta yhteyden tunne on syvä.

Miten merkin merkitys tai havainnon ymmärrys muuttuu ilman asiayhteyttä, kontekstia, tietoa? Kun artefaktit, äänten yhdistelmät on erotettu kontekstistaan, niitä kuulee ja ”katsoo” kuin mitä tahansa muinasjäännöstä tai esinettä museossa lasin takana. Näky tai ääni on hyvin konkreettista, mutta loput rakentaa mieli. Tavallaan Cut Contexts ääniteos siis noudattaisi myös minimalismin logiikkaa, missä vähäisyys synnyttää runsautta, ellei se veisi niin intensiivisen yllätyksellisellä, voimistuvalla ja visuaalisella otteella eteenpäin. Jokainen tauko on siinä kysymysmerkki, ja jokainen tapahtuma yllättävä käänne.
 
”Finnish guitarist Lauri Hyvärinen work on the solo album Cut Contexts was carried out in 2020-2021, when musicians suddenly had a lot of time for studio work,” kertoo ajasta irtoamisesta Cut Contextsilla myös levy-yhtiö Intoneman esittelyteksti. ”This prompted Hyvärinen to listen and select the recordings of previous years and, on their basis, create 5 pieces, each one clocking in at 7 minutes. The result is an unpredictable and varied album, in which deliberate instrumental impulses coexist with coincidentally occurring environmental sounds, at the same time obeying the will of the composer and directing his thought. On one hand, this is a collage technique, due to which there are unexpected twists in the music. On the other hand, this is extremely focused guitar playing in a minimalistic manner. On the third hand, these are field recordings, attuning to attentive listening.”

Ajasta ja kontrollista irtoaminen ja ”kolmannen käden” tai uuden ulottuvuuden ilmaantuminen on ihan tunnistettava postpandemia -olo. Entropia matemaattisen rationaalisen kehyksen sisään tungetun hallinnan tunteen suhteen, (epäjärjestyksen tasaisesti lisääntyvä määrä systeemissä, haje), ajan virtauksen suunnan tunteen muutos, irtoaminen entisestä kontekstista, joku syvenevä henkiolento-minuus. Cut Contexts on arvokas matka ajassa ja maisemissa, peltonauhoituksissa, se on aika-avaruutta, rakkautta."